Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina


“Power corrupts and Powerpoint corrupts absolutely”

- Internetin isä, Vinton G. Cerf

Muutamat ovat kyselleet torstaina ITK-päivillä Web 2.0 keynote-paneelin alussa esittämiäni slaideja. Tässä ne ovat:

Minne olemme menossa – Web 2.0 ja sosiaalinen media muutoksen tekijänä – Teemu Arinan esitysmateriaali (PDF)

YLE Teema-tapahtuma haastatteli minua myös 7.5 esitettävään ohjelmaansa, joka tulee YLE Teemalta. Kuten paneelissakin, pyrin tuomaan esiin blogeihin liittyen näkökulmia oppimiseen, organisaatioiden viestintään ja demokratiaan.

Demokratiassa ei ole enää tänä päivänä kyse pelkästä äänioikeudesta, vaan myös äänestä. Tähän asti portinvartijat ovat pitäneet huolen siitä, että vain harvat ja valitut saavat äänensä kuuluviin julkisen päätöksenteon keskellä. Blogien avulla nyt kenellä tahansa voi olla ääni, joka kuuluu kauas.

Vaikutusvaltaiset bloggaajat ovat sosiaalisia filttereitä monille lukijoilleen ja kollegoilleen: pohjalla on kyse samasta luottamuksesta, kuin mitä meillä on omiin ystäviimme ja heidän arvostelukykyynsä.

Kun valitset hammaslääkäriä, soitat todennäköisemmin ystävällesi ja kysyt neuvoa, sen sijaan että selaat hammaslääkärien lehti-ilmoituksia. Henkilökohtaiset suhteet ovat merkittävin päätöksenteon väline. Media hakee objektiivisuutta, siinä missä yksilöt hakevat luotetuilta ystäviltään subjektiivisia kokemukseen perustuvia näkemyksiä. Molemmille on sijansa uudessa keskustelevammassa yhteiskunnassa. Mielenkiintoista on, että ensimmäistä kertaa meillä on kunnolla kyky laajentaa luotetut suhteemme globaalille tasolle, jossa jokainen voi käyttää omasta näkökulmastaan sosiaalisina filttereinä parhaaksi kokemiaan ajattelijoita.

Sanotaan, että kokemus on kaiken oppimisen isä. Koska emme voi kokea kaikkea, hajautamme sen mitä tiedämme luotettujen suhteidemme kautta verkostolle muiden kokemuksia. Oppiminen ei ole tällöin enää päänsisäinen asia, vaan verkottunut prosessi, aina osana sosiaalista kontekstia. Kun omat alylliset rajamme tulevat vastaan, voimme ylittää ne hyödyntämällä tehokkaammin sosiaalisia verkostojamme. Siksi on tärkeää, että opimme hyödyntämään sosiaalisen webin mahdollisuuksia tapana laajentaa ongelmanratkaisukykyjämme. Meidän pitää rakentaa oppimisen kyborgeja, jotka tiedostavat tajuntansa olevan tietoverkkojen kautta globaali, eikä vain lokaali.

Itse uskon, että sosiaaliset filtterit ja luottamusverkostot ovat uusi Google, kun kyse on helmien etsimisestä lopputtoman informaation suosta. Siksi kehoitankin oman alansa asiantuntijoita pystyttämään asiantuntijablogeja. Niiden merkitys kotimaisen henkisen ja sosiaalisen pääoman kehittämisessä globaalilla tasolla on merkittävä. Toivoisinkin tätä näkökulmaa korostettavan julkisessa blogikeskustelussa kansalaisjournalisten ja päiväkirjamaisten blogien sijaan.

Bonuslinkki: jammailua aamuyöstä ITK-konferenssissa (10MB, Xvid/AVI) icon wink Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina

Share and Enjoy:
  • services sprite Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina
  • services sprite Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina
  • services sprite Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina
  • services sprite Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina
  • services sprite Web 2.0 slaidini ja oppiminen verkostoituneena prosessina

Tags: , ,

  • Ari Tammi

    Tässä lienee asian ydin ja verkkojen tuleva kehityssuunta sekä arjen
    hyötykäytön tärkein mahdollisuus.

    Keskustelu ITKssa asiasta jäi monelta osin sinne tänne huiskivaksi, kuten
    paneeleitten yleisöpuheenvuorot liki järjestään. Tässä mielessä tämä Teemun
    toive blogien filtteri merkityksen sekä ammattilaistiedon laaduntakeina ei
    noussut riittävän näkyvästi esille.

    Asian taustalla lienee vielä enemmän. Elämme merkittävää verkkojen käytön
    murrosaikaa. Koko visuaalinen netti on ollut käytössämme vasta 10 vuotta.
    Ajasta ja paikasta sekä auktoriteeteista vapaan luovan informaation käyttö
    ja uuden informaation / elämän luominen on vasta alkutaipaleella. Lapset
    opettelevat vasta konttaamaan – jos tämä viiden lapsen isän vertaus
    sallitaan.

    Open source ja sen kaltaiset hyötykäyttöjärjestelmät, sosiaaliset ja
    tiedolliset verkostot, blogit, asiantuntijafiltterit – kaikki tämä merkitsee
    RANKKAA MUUTOSTA nykyisten perinteisten hallintatapojen rakenteisiin.

    Koko nykyinen edustuksellinen demokratia on rakentunut pelkästään aikaan ja
    paikkaan sidottun elämän rakenteisiin. Jos demokratia keksittäisiin nyt ja
    otettaisiin verkon uudet monipuoliset mahdollisuudet käyttöön se
    muistuttaisi tuskin vähääkään nykyajan ihmisten yhteisten asioiden
    päätöksentekomalleja, eduskuntaa, valtuustoa, hallituksia, lautakuntia.

    Uusi järjestelmä rekrytoisi ongelmia pohtimaan nykyisten 200 aivojen ja
    heidän pikkuavustajiensa lisäksi mahdollisesti 20 000 laadukkaat aivot ja
    kaikki mahdolliset isot ja pienet avustajat.

    Argumentatiivinen päätöksenteko saisi aivan uudenlaista puhtia, koska
    avoimella foorumilla kähminnät ja muut politiikan pelit jäisivät auttamatta
    parhaan argumentin kriteerin ja siihen perustuvat päätöksenteon varjoon.

    Vanhat instituutiot elävät siis muutoksen kynnyksellä. Demokratia,
    ministeriöt, valtion ja kuntien hallinto, kirkko, koululaitos, tieteen
    tekeminen ja yliopistolaitos – ja uusin instituutio suomalainen valtamedia,
    näyttävät lähimmän 10 vuoden kuluessa jonkinlaisen myllerryksen valtaan.

    Tätä ainakin toivon ja Teemun osoittamat esimerkit antavan konkreettista
    näyttöä tähän kehityksen suuntaan.

    Aurinkoisia kevätpäiviä

    t
    Ari Tammi
    verkkotuottaja
    Helsingin seurakunnat